Ylöspäin menevät portaat

Jos valitsisi siis tämän ylöspäin menevän portaikon (eli sen mikä on se yleinen aikakäsitys yhteiskunnassa ja vielä vapaaehtoisesti niinsanotusti kun sitä tarjotaan)..niin kysymykseksi jää edelleen se, että onko tässä todellisia valinnan mahdollisuuksia vai ollaanko me taitelijat vain todellisuudessa pakkorakosessa jossa meidät pakotetaan valitsemaan, koska muuten ei tulla toimeen.

Sillä jos joku ei ns. hoida hommia niin jotenkinhan se on hoidettava ja jos ei ole nääntymyksen alla vaihtoehtoja niin on valittava se mitä on saatavilla, jopa hymyille ja itselle parhaalla mahdollisella tavalla perustellen.

Entä jos aika ei tule koskaan kypsäksi tai jos me ei itse edes eletä siinä ajassa kun se kypsyy, jos kypsyy? Tavallaan me tehdään aloite, jollekin sellaiselle mitä voimme vain arvailla.

Se mikä on mahdollisuus on tulevaisuus.

Näillä sanoilla vaapun kaiken keskellä ja ikäväkseni myönnän etten ole päässyt ajatuksissani tämän pitemmälle ja tarvitsen lisää materiaalia jotta yleensä voin tästä asiasta kulttuuriyrittäjyyden kannalta katsottuna muodostaa sellaista käsitystä joka vastaisi kysymykseen että "mitä kulttuuriyrittäjyys tarkoittaisi meidän tapauksessamme?"

 Tämä on tämän hetkinen vastaukseni. APUA tarvitaan.