PARISUHTEESTA TAI PARI SUHDETTA?              <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Ikävää ja totta, että se mies unohtui siinä matkanvarrella.

 

Mies juoksi piiloon, eikä sitä enää ikinä näkynyt.

 

Valintakin oli kyllä vikatikki, koska turvallisuuden ja tietynlaisen varmuudentarve hallitsi kaikkea myös seksuaalisesti ja sanon edelleen että ”””””””seksuaalisuudesta”””””, joka oli ulkoapäin ohjautuvaa.

 

Siitä maailman julkilausumattomasta lauseesta, jonka mukaan naisen tulee olla vahva ja agresiivinen.

 

Itsellinen ja itsekäs, jotta lunastaisi itse ja vain itse ainoastaan paikkansa miesten maailmassa.

 

Parisuhteessa meikäläisestä taisi sukeutua aikamoinen tyranni, joka määräsi mitä ruokaa syödään, mitä vaatteita pidetään, mikä on kaapin paikka jne. ja että vaipat vaihdetaan juuri sillä tavalla kuin MINÄ ajattelin olevan parasta.

 

Kaikki kyllä tiesivät kuka sen kaapin paikan todellisuudessa näyttää siinä perheessä.

 

Kaikella oli hyvä pohjimmainen tarkoitus, mutta perimmiltään vain omalle kasvulle ihmisenä.

 

Minä olen pystyvä ja hyvä kykenen kaikkeen kausi. Minua ei määrää kukaan.

Miehet ovat epäonnistuneita paskoja vaihe.

 

 Minulle ei kukaan sano miltä minun tulee näyttää tai miten minun tulee käyttäytyä kausi.

 

Teen juuri niin kuin itse haluan vähääkään välittämättä tai edes miettimättä toista ihmistä tai ainakaan miehiä.

 

Jokatapauksessa kaikkea hallitsi oman kehon vääristynty kuva.

 

Pelko siitä, että keho ei voi hyvin.

 

Käytin parisuhteessa aina sanaa minä en koskaan me.

 

Se oli Hv koko v:n valtakunta ja sen lainalaisuudet vaihe.