Onhan tämä kieltämättä kumallinen viha-rakkaus suhde tähän tekemiseen. toisena päivänä on taivaissa ja samana päivänä helvetissä. Joskus aikoinaan tämä rankka heilahtelu pääni sisällä vaikutti myös tekemiseeni siten, että saatoin pilata jo hyvin alkaneen työn..sain kyllä siitä pilaamisesta kouluaikoinani kerran oikein kunnolla sapiskaa.

Meillä oli venäläinen maalauksen opettaja ja maalasimme klassista mallimaalausta, klassisella tavalla maalata.

Olin maalauksessa jo aika pitkällä ja minulle tuli yhtäkkinen raivonpuuska teosta katsellessani.. suttasin siitä raivoissani osan pois..opettaja sattui juuri astumaan luokkaan..ja piti siitä hyvästä oikein kunnon huutokonsertin..nolona totesin, että oli hän oikeassa (tavallaan, heh, heh) ja yritin ottaa opikseni..siis TOSIASIASSA taulussa oli PARI onnistunutta kohtaa, mutta KAIKKI eivät olleet sitä..edes silloisella mittapuullani ajateltuna. Tämä onkin muuten kaikkein mielenkiintoisin asia tässä tekemisessä, että aika antaa silmät nähdä paremmin ja paremmin..se mikä oli vuosia sitten jotain voi tänä päivänä olla aivan toista..ja toden-näköisesti onkin.

Mutta palatakseni sinne oppitunnille...ja niihin muistoihin..----tai oikestaan niiden tuomiin ajatuksiin tässä päivässä..

Nykyisin, jos moisia puuskia tulee niin siirryn hiljaa takavasemmalle tupakalle ja rauhoittelen itseni. Sen jälkeen vasta mietittyäni päätän onko joku kelvollista, tuhottavaa vaiko jatkettavissa ja useinmiten se on jatkettavissa..oikeasti aina.

Vaikka raivonpuuskia, masennuksen aaltoja, ilon kyyneleitä, itselle nauramista, itkemistä, uskomista, toivomista, luottamista, pettymystä, suuruuden-pienuudentunnetta ym. ja tms. saattaa työhuoneella tapahtuakkin (ja tapahtuukin kirjaimellisesti) ...kun kukaan ei sitä näe...ja silti sekä erityisesti sen takia sekä huolimatta ajoittaisesta raskaudestaa, jota nämä tunteet tuovat mukanaan, aina välillä, niin raivonpuuskat ovat todellisuudessa kyllä sitä, että rakastan taidetta intohimoisesti ja jos en onnistu jossain mielestäni ..niin raivostun kuin lapsi joka ei saa karkkia.

Hullua mutta totta!

Niin se vai on..