PARISUHTEESTA TAI PARI SUHDETTA?              <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Nuorempana sitä teki niin, että alkoi sopeutumaan miespuoliseen ja teki jopa jonkunlaisen metamorfoosion aina sen perusteella kenen kanssa milloinki oli.

Siihen aikaan, ainakin itseäni, hallitsi se, että miltä itse näyttää toisen silmissä.

Tuli mietittyä olemattomia ”läskejään” ja olematonta selluliittiään.

Ei osannut ajatella, että juuri se epävarmuus mitä moinen saa aikaan on juuri varmin tapa karkoittaa lieskuva intohimo, niin ettei sitä pääse syntymään ainakaan itsellä ja toisellakin se kohdistuu todellakin vain siihen ulkoiseen mitä naispuolisena omistaa.

Hirvittävä epävarmuus näiversi sisukaluja enemman tai vähemmän, vaikka varmasti ei ollut mitään hävettävää. Ei fyysisesti eikä psyykkisesti. Ei silloin eikä nytkään. Erona oli rakkaus itseensä. Tosi asiassahan hienot miehet eivät edes huomaa alkavaa selluliittiä tai raskausarpia vatsassa.

Miehet ovat aivan sokeita juuri niille seikoille ja jopa pitävät niiden pehmeydestä omaan kovaan kehoonsa verrattuna.

Ihan arkipäivänä moinen epävarmuus ilmeni siten, että jos toinen oli kiinnostunut jalkapallosta, niin itsekkin alkoi kiinnostumaan siitä.

Jos toinen piti lihakeitosta..itse ei halunnut syodä enää kasvisruokaa, vaikka nimenomaan oikeasti oli sen omilla elämänarvoillaan itselleen perustellut.

Musiikkimaku muuttui aina sen mukaan mitä kukakin poikaystävä sattui kuuntelemaan.

Ei kun  pieni vihje vain niin James Brownit oli heitetty takaviistoon komeron perälle ja tilalle astui Iron Maden.

Tukka oli lyhyt tai pitkä, punainen tai vaalea aivan sen mukaan millaisia ”naisia” poikaystävä näytti jatkuvasti pälyilevän kaupungilla.

Oikeastaan nautinto suhteessa tuli siitä, että mistä toinen piti milloinkin ja millainen toinen oli.

Halusi ehdoin tahdoin olla mieliksi, jos nyt ihan Suomeksi sanotaan.

Oikeastaan siitä voisi käyttää sana mielistellä eikä olla mieliksi.

Jos itse olis halunnut mennä vaikka kylään kavereilleen sen ajatuksen hylkäsi ilman mitään vastaväitteitä jos toiselle sopi juuri sillä hetkellä, että katsotaan sohvalla tv:tä.

Jos poikaystävä kohteli huonosti ja sitähän sattui tietenkin, katsoi sitäkin koko ajan ja aina vain läpi sormiensa.

Ei edes osannut ajatella, että HUONOSTI, koska poikaystävähän oli täydellinen.