Tästä oman intuition järkähtämättömästä seuraamisesta on seurannut mielenkiintoisia asioita, kuten se, että maalaukset näyttävät hmm...erilaisilta (ja samanlaisilta kuin ennen samalla) ja se että ns. sellaiset kovassa luovuusaallossa nähdyt "valvekuvat",joita nousee päähäni ovat muuttaneet siinä mielessä muotoaan että ne kohdistuvat juuri tekeillään oleviin maalauksiin.

Se on kieltämättä herkullista..varsinkin kun tietää, että niidenkään ei pidä antaa sitoa liikaa vaan maalauksen on annettava viedä mukanaan täydellisesti..silti tämä on kiinostava tilanne sillä olen oikeastaan aina hieman "rajoittanut" tekemistäni sisäisillä rajoitteilla.koska niiden kaataminen on ollut vaikeaa ainakin aika usein..varsinkin silloin kun ei ole edes tiennyt että joku on edes rajoittava tekijä tekemisessä. ITSE MAALAUS PROSESSISSA JA tekemis prosessi yleensäkkin siis.

Se vaatii mielettömästi aikaa ja vaivaa..sillä on täytynyt opetella äärimmäinen rehellisyys teosten edessä...useinmiten se on täysin esillä ja joskus sitä saa hakea nykyisin.

Tämä rehellisyys tarkoittaa siis sisäisistä impulsseista tai oikestaan niiden impulssien lähtökohdista kiinnipitämistä ja niiden perusteellista selvittämista ennen varsinaista luovaa prosessia, joka muuttaa ne lähtökohdat eläviksi.

Heh,heh..kuulostaa varmaan omituiselle ..suomenkielellä tarkoitan sitä, että kun tekee tätä työtä täytyy olla kokoajan hereillä itsensä ja maailman suhteen.