SUVAITSEVAISUUDESTA JA SUVAITSEMATTOMUUDESTA<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Jokaisella pohjimmiltaan on lienee tarkoitus ja tarve tulla hyväksytyksi ja kunnioitetuksi juuri sellaisena kuin pohjimmiltaan on. Se lienee on tarkoitusperiltään perin juurin ymmärrettävää ja varmaankin aika moni sen allekirjoittaa.

Joskus kuitenkin suvaitsevaisuus ja ymmärrys ihmisolemusta kohtaan vääristyy ja hyväksynnän kohteeksi tulee oikeastaan kaikki itsestä lähtevä vailla kritiikkiä.

Tosi elämässä vaatii valtavaa sisäistä vahvuutta erottaa itsekeskeisyydestä kumpua nk. hyväksyminen ja kunnioittaminen aidosta, jos on tilanteissa jossa toinen henkilö on tavalla tai toisella jossain valta-asemassa.

Mutta seuraavissa kirjoituksissa käsittelen käytännön esimerkkejä elävästä elämästä sen suvaitsevaisuudesta tai sen puutteesta ja itsekkyydestä. Uskon että lukija itse voi päätellä omat päätelmänsä, joten niitä en halua antaa.