No niin nytten se koulu sitten alkaa aivan tosissaan siis ensi

keskiviikkona 3.9 klo 13.30 ja heti kättelyssä on luvassa, ainakin minulle, haaste.

Eli viidentoista minuutin pituinen esittely itsestä ja omasta taiteellisesta toiminnasta.

Minulle sen tekeminen on ongelma sillä en tykkää puhua itsestäni. Osaan kyllä suusanallisesti ja jopa kirjallisesti kritisoida muiden töitä ja perustella mielipiteeni mutta saapa nähdä miten naisen käy kun omasta itsestään pitää alkaa puhumaan.

Tiedän kyllä kaikki omat motiviivini toimia, oman filosofiani taiteeni tekemiselle ja miksi teen tätä jne.mutta se, että pitää mennä se kertomaan muille on todellinen haaste.

Siis suusanallinen esitelmän pitäminen on ongelma...vaikka tietenkin olen aikalailla tottunut puhumaan taiteesta yleensä, koska teen sitä opetustyötä jotta saisin leivän pöytään sekä riihtä siihen että voin tehdä taidetta...no katsotaan miten naiselle käy... nyt on 26.8 joten tämäkin kirjoitus tulee jälkijunassa sitten tänne blogiin esille, kun on ensi tulleet kaikki nuo vähän vapaamuotoisemmat tilitykset luettavaksi... jep..siitä sitten lisää kun olen esitelmän pitänyt.

Jännittää ja niin edespäin.

HUH se on sitä tätä päivää tiedän sen ja varmaan aikalailla itsestäänselvyys monelle, että pitäisi osata esiintyä tässäkin ammatissa kaikissa tilanteissa, mutta koville toden totta ottaa jo valmiiksi ja etukäteen.

On kummallista, että vaikka muuten olen ns.reipas jne. niin koville ottaa omista töistä puhuminen.

No kaippa se ihan hyvin menee..pitää sitten säveltää jos menee pupu pöksyyn. Toivottavasti en ole ensimmäinen joka siihen "pääsee" vaan toivon, että ehtisin ottaa mallia vähän muista ennen oman viisitoistaminuuttisen pitämistäni. Vaikka jollain tavallahan siihen on valmistauduttavakin etukäteen..heh,heh.

Osasin kyllä odottaa jotain tallasita ja tavallaan minua oikein jopa huvittaa tämä tilanne kun jännitän niin peevelisti jo valmiiksi.