Tässä kirjoituksessa puhun  siitä väitteestä, että nainen etsisi miehestä omaa kuvaansa rakastajakseen.<?XML:NAMESPACE PREFIX = O />

 

Ei siinä ole sinällään tekona mitään vikaa.

 

Sieltä tulee itsetunto, juuret hyvälle ja terveelle itsetunnolle mutta myös päinvastoin.

 

Uskon, että ihmisen on, alunalkaen synnyttyään, rakastuttavakin narsistisesti, jotta voisi IRTAUTUA myöhemmällä iällään, sellaisista puolista, jotka ovat narsismin tuhoavia voimia, koska niitä, epäilemättä on ja niistä ovat pahimmillaan esimerkkejä sosiopaatit ja psykopaatit.

 

Irtautumalla turvallisesti vanhempiensa rakkaudentavoittelusta ja turvasta aikuinen ihminen kehittää itselleen kyvyn liittyä aidosti toiseen aikuiseen ihmiseen henkisenä ja fyysisenä olentona, kuitenkin niin että oma ja vastapuolen persoona säilyy. Näin tekemällä ihmisellä on mahdollisuus löytää aitoa kunnioittavaa rakkautta.

 

Pahimillaan rakkaudessa narsistisesti käyttäytyvä ihminen alkaa kokea muut kilpailijoiksi, jotka täytyy tuhota.

Vertaan, helpottaakseni sanottavaani, tässä tapauksessa narsismia siihen ajatukseen, että nainen  on narsistinenlapsi ja kokee itsekeskeisen rakkauden tavoittelussaan, että toiset, jotka tavoittelevat (isän ja äidin) rakkautta ovat parempia, kauniinpia tai haluttavampia eli ovat jopa uhka narsistisenpersoonallisuuden täyttymiselle.

Käytän tässä em. isää ja äitiä siksi, että ne ovat alkuperäiset narsistiset rakkauden kohteet, mutta aikuisena tässä kohdalla on siis vaikkapa mies.

Juuri em. mustasukkaisuuden ja itsekkyyden ajatusmallien takia voi käydä niin, että tällä  käytöksellä henkilö tuhoaa itse mahdollisuutensa hyviin ja tyydyttäviin ihmissuhteisiin OMAN sukupuolensa kanssa. Tavallaan tämä on, jälleen kerran, narismin perusluonteen mukaisesti jonkun muun toiminnan seurausta eli ei omaa syytä vaan seurausta opituista malleista.

 

Koska uskon hyvään, niin luulen, että useimmat naiset, jossain vaiheessa elämäänsä, tajuavat mistä on kyse ja  osaavat ajatella, jopa muuttaa elämänsä suuntaa, jos se on vinossa.

 

Tänäpäivänä niin tapahtuu, onneksi, yhä nuorempana ja kyky ymmärtää rakkautta, kypsällä aikuisen tavalla, tulee esille jo nuoremillakin ihmisillä. Eikä tarvitse olla enään myöhäisessä keski-iässä tajutakseen, että ”hei, täällä on muitakin kuin minä”

 

Väitän, että aikuisen ihmisen ei tarvitse, eheänä ihmisenä, toimia itsekeskeisesti eli narsistisen persoonan negatiivisiä puolia vahvistaen.

Se ei yksinkertaisesti ole ehyelle ihmiselle mitenkään mielekästä tai tavoiteltavaa.

 

Väitän siis, ettei aikuinen ihminen, rakasta, ainakaan pääsääntöisesti, narsistisella tavalla.

Aikuisen ihmisen päämäärä on toisiin ihmisiin aidosti liittyminen ja se ei tarkoita pelkästään toista sukupuolta, vaan se tarkoittaa kaikkea, parhaimmillaan koko maailmaa.

 

Mielestäni on tänäkin päivänä niin, että naisia suorastaan kannustetaan toimimaan lapsenkaltaisesti.

Tarkemmin sanottuna se on niin, että kaikkia ihmisiä kehoitetaan toimimaan lapsenomaisesti ja hylkäämään terveet päämäärät liittyä toisiin ihmisiin terveellä tavalla. Tätä ei saa sekoittaa riippuvuuksiin, jotka tuhoavat ihmistä.

Liittymistarve on pohjimiltaan säilyttävä voima, jonka pyrkimyksenä on positiivinenkehitys ihmisen luomassa maailmassa.

 

Narsistinen tai vastavuoroisesti kohderakastumistapa ovat vain yhdenlaisten rakkauskäsityksien ilmentymät.